keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Projekti: suomenhevonen

Käytiin pari lauantaita sitten katsomassa meidän tutun uutta hevosta. Kyseessä on 7-vuotias sh tamma, Jänkä-Anni (nimestäkin päätellen i: Jänkä-Jussi e: Lailatar ei: V.S. Pontus). Vaikka Anni on ravuriksi kasvatettu, se ei ole juossut koskaan yhtäkään lähtöä, ei edes koelähtöä. Se osaa ratsastaessa vasta askellajit.


Sovittiin sitten, että minä saan olla ensimmäinen, joka lähtee hevosen kanssa yksin lenkille, tähän mennessä oli menty vaan kaverin kanssa. Juhannusperjantaina koitti siis päivä, kun kipusin tamman selkään. Lähdettiin vielä Luksun (meilläkin asunut vuonis) kanssa liikkeelle, jotta saisin vähän "tatsia" hevoseen. Heti se kokeili, että onko pakko liikkua, mitä jos vaan peruutan ja menen kotiin? Mulla ei ollut raippaa mukana, joten käytin välillä ohjanpäitä ja napautin niillä kaulalle.



Sunnuntaina menin ensimmäiselle lenkille yksin, Anne (omistaja) tuli kävellen vielä mukaan. A huusi kuin syötävä, mutta liikkui reippaasti eteen (kunhan vain päästiin pois pihasta). Takaisin tullessa kävin pihassa ja lähdin vielä kävelemään pois. Ensin tamma pysähtyi ja kysyi, että onko pakko. Pieni raipan kosketus riitti kertomaan, että kyllä nyt on pakko. A on tosi herkkä raipalle ja tosiaan vain kosketus tai pieni napautus riittää paremmin kuin hyvin.

Tiistaina sitten ratsastettiin kentälle ja katsoin, että mitä se tekee. Se tekee askellajit ja osaa nostaa laukan (kunhan osaan pyytää.. ;)), se on tosi vahva suustaan, mutta kuuntelee pidätteet silti hyvin.
Tein siirtymisiä melko paljon, Anskussa oli aika paljon virtaa ja se kipittikin ravissa hirveää vauhtia. Kipityksen seurauksena se haki laukkaa aina kurvissa. Ymmärsin todella nopeasti miten tamma toimi ja sain sitä rauhoitettua loppujen lopuksi melko helposti. Pruut kun sanoi, niin hetkeksi A rentoutui hieman ja hidasti ravia. Vasen kierros oli ravissa ja käynnissä selvästi helpompi, oikeassa kierroksessa tultiin vähän lapa edellä kurveihin.



Jo ravi-käynti hommien jälkeen tamma oli hikinen ja saanut purettua suurimmat energiat. Se ei enää kipittänyt ihan samalla tavalla, joten uskalsin kokeilla laukkaa. Ensimmäisen noston yritin suoraa käynnistä, se nousikin askeleen ajaksi ja tippui raville, joten pyysin uudestaan. Ilmeisesti "ajoin" vähän liikaa ja tamma painoi pepun alas ja lähti. :D Käänsin vaan ympyrälle ja kontrolli oli taas mukana puolen ympyrän jälkeen. Siirsin käyntiin ja otin laukan uudestaan. Laukka on vielä hyvin raakaa. Enpä muistanutkaan, että se on niin reipasta, en ole hetkeen ratsastanut laukkaa ex-ravurilla.

Oikea laukka hieman mietitytti, sillä se tuli ravissa sen verran paljon kulmia oikoen ja vinossa. Nostin kuitenkin laukan ja heti huomasin, että laukka on paljon parempaa. Ei niin reipasta ja se tulee paremmin uralla kuin toisessa kierroksessa. Laukkasin yhden ison ympyrän, toisella siirsin käyntiin ja kehuin paljon. Lopetin hommat siihen, sillä A suoritti siinä hyvin. Kotiin kävely oli jo hyvin rentoa.


Sovittiin jo lauantaista vielä toinen kenttäpäivä ja voisin kuvitella, että tämä tamma tulee esiintymään blogissa jonkun verran. On tosi hauska saada ratsastaa projektia, hevosta, joka ei osaa juuri mitään.

Saaga on yhä kantavana, pienokaisella näkyi jo sydän ja lääkäri sanoi, että oli ihan normaali kuukauden tiineys! :)

Löydettiin uusi kenttä meille, juurikin tuo sama, missä kävin A:n kanssa, matkaa tulee varmaan nelisen km, mutta onpahan joku edes. Tänään Onnilla onkin kenttäpäivä pitkästä aikaa, katsotaan kauan kentälle kävelee.

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Porin reissu

Perjantai 17. päivä, vihdoin koitti se päivä, että pääsin Marin mukaan raveihin! Sanoin jo joskus viime keväänä, että voisimpa joskus lähteä kuvailemaan Frankkerin lähtöä, mutta ori loukkasi jalkaansa ja pääsi vasta nyt takaisin tosi hommiin. Ravit oli Porissa, joten meidän piti lähteä viimeistään neljältä. Harjasin F:n valmiiksi ja tarkastin listan tarvittavista tavaroista läpi vielä starttipäivänä moneen kertaan. En ole koskaan ollut yksin vastuussa tästä hommasta enkä todellakaan halunnut unohtaa mitään. Pakkasin kielisiteitäkin kaksi, jos toinen vaikka sattuisi menemään poikki. :D

Ajomatka sujahti ohi yllättävän nopeasti. Porissa sää oli samanmoinen kuin Teivossa, pilvinen, melko lämmin ja hieman sateinen. Meidän tallista oli mukana myös Linda, joka lähti matkaan puolisen tuntia ennen meitä. Oria kun ei viitsi laittaa samaan autoon tamman kanssa, tai ainakaan tätä yhdistelmää. Linda oli viereisessä katoksessa, mikä toi oman lisämausteen hommaan. Frankkeri tunnisti heti oman tallin tamman ja oli tosi orina paikalla. Viriteltiin heppojen väliin loimesta "väliseinä", joka onneksi teki tehtävänsä ja rauhoitti villiä poikaa.




Kun herra oli valjaissa ja Mari kärryillä, ehdin kuvailla Lindan lämmittelyä ja seuraavaa lähtöä, joka sattui olemaan monte lähtö! Niitä on hauska seurata. :) Tykkään jostain syystä Porin radasta tosi paljon.

Jätkät seuraa kun naiset vetää montea :D


Linda oli lämmittelyssä oma itsensä. Katselin takasuoralta vielä F:nkin lämmittelyn ja ihan hyvinhän tuokin näytti hölkkivän. Korvat pystyssä ja pirteästi ainakin! Sanoin lämpän jälkeen Marille, että taidan juosta Lindan lähdön jälkeen etusuoralle kuvaamaan Frankun juoksun, sen manatun lähtölaukan, joka menisi pitkäksi.. ;)




Näitä kuvia oli hauska ottaa, tykkään "leikkiä" tarkennuksella! :)

Lämmityksen ja lähdön välissä oli sopivasti aikaa katsoa, että tavarat on suunnilleen omissa paikoissa ja kääriä pintelit. Missään vaiheessa ei ollut kiire, sai tehdä kaikessa rauhassa, vaikken minä hirveästi tehnytkään. Lämmittelystä takaisin tullessa pojassa oli vielä virtaa jutella tytöille. Tai siis tytölle, Lindalle, joka huomaamattomasti yritti jutella takaisin. Pian olikin aika jännittää Lindan lähtö. Linda oli lähdössä 5 ja F heti sen jälkeen lähdössä 6.
Linda avasi reippaasti, pääsi takasuoralla joukon vetäjäksi ja taipui lopussa toiseksi tehden hyvän juoksun.




Viimeisellä lenkillä

Lähdin hymyssä suin käppäilemään etusuoralle ja sinne päästyäni suomenhevoskatras marssi esittelyyn. Odotukset ei ollut kovin korkeat, lähes vuoden starttitauko tarkoittaisi väistämättä pirteää hevosta ja lähtölaukan mahdollisuutta. Tasainen suoritus riittäisi omistajille (ja tälle katsojalle) vallanmainiosti. Kun lähtöauto kiihdytti pois hevosten alta oli pakko hymyillä, F ei laukkaa! Se pääsi lopulta hyvään paikkaan parijonossa ja hyökkäsi kolmannelle radalle viimeisellä kierroksella takasuoralla. Sieltä se pungersi tosi hyvin ja ehdin jo toivoa tuleeko voittomatsiin. Ei nyt sentään, mutta taisteli itsensä hienosti toiseksi! Kaksi kakkosta! Ei huonompi Porin reissu. Täytyy lähteä useammin mukaan ravireissuille. ;)

Lähdön voittaja, Costello




Nippa nappa toinen!

Kävelin takaisin katoksille ja näin Marin Frankun kanssa kävelemässä ja näytin peukkua. Takaisin sain leveän hymyn ja peukun. :D Tauolta palattiin paremmin kuin hyvin ja jalat on olleet sen jälkeen *kop kop* hyvät.



Kotimatkalla meinattiin ajaa hirvikolari, kun aikuinen naaras päätti juosta tien yli. Kaikki 5 istuttiin autossa hiirenhiljaa, yksi puhui puhelimeen, mutta hiljeni, kun näki hirven syöksyvän pusikosta. Kuin hidastetussa elokuvassa hirvi harppoi asfaltilla, me vain katsottiin ja odotettiin, että osuuko vai eikö osu. Auton ja hirven väliin ei loppujen lopuksi jäänyt paljoa 1,5m enempää, mutta onneksemme jäi juuri tarpeeksi. Jos perässä olisi tullut toinen tai tämä hirvi olisi tehnyt päätöksensä tien ylityksestä sekuntia myöhemmin, olisi ollut tarjolla hirvenkäristystämuhennosta suoraa konepelliltä..

Tallille päästyämme lisäilin vielä hevosille heiniä, autoin tavaroiden purkamisessa ja suuntasin kotia kohti.


torstai 23. kesäkuuta 2016

Eläinlääkäreiden palveluita kuluttamassa

Hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät uutiset ensin, jotta voin sitten rauhassa jaaritella huonot. :D
Saaga kävi tiineystarkastuksessa sunnuntaina ja se on kantavana! Kaksosta ei löytynyt, joten homma oli nopeasti ohi. Seuraavan kerran tarkastetaan kesäkuun lopussa ja sitten vielä joskus loppukesästä. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin, jo itse odotus on niin pitkä, että mitä vain voi tapahtua.



Sitten huonot uutiset - tai ainakin huonommat. Käytiin viime keskiviikkona klinikalla Onnin kanssa oikean etujalan takia. Se on siis liikkeessä puhdas, ei onnu, ei aro jalkaa puristellessa eikä turvota tai lämmittele. Siitä huolimatta Onni pitää seistessään jalkaa edessään kevittäen painoa pois kys. jalalta. Päätettiin mielummin käydä se sitten katsomassa, sitten ainakin tietäisi onko jotain ja jos, niin kuinka vakavaa.

Lääkäri katsoi liikkeen käynnissä ja ravissa ja tutki molemmat etujalat läpi -> ei mitään sanottavaa, polvissa oli vähän nestettä (mitä en ole huomannut, oli se siinä ollut ennen tai ei).
Sitten mentiin pihalle ja katsottiin liikettä kumpaankin suuntaan isolla sekä pienellä ympyrällä -> jälleen puhdas. Oikeaan suuntaan otj vähän laiskahko ja raahaa kavion kärjellä maata pienellä ympyrällä. No, sitten vielä kovalle alustalle ympyrällä ja tekemään taivutukset.
Onni oli alusta asti tosi rauhallinen. Siirtyessä paikasta A paikkaan B lääkäri sanoikin mulle, että aika "cool" tyyppi. Mitä sitä nyt turhaa stressaamaan, onhan tuolla sitä paitsi käyty jo kahdesti ennenkin, että ihan tuttu paikka. ;)

Asfaltilla ympyrällä ei muutosta hiekkapohjaan. Taivututettiin vain etujalat, vasen lähinnä vertailun vuoksi. Paperissa lukee seuraavasti:
yläosat mej 0
alaosat oej 1, vej 0,5
Eli taivutuksissa ei juuri mitään, hyvin lievää reagointia. Päätettiin sitten vielä kuvata oikea etunen, kun kerran klinikalle hevonen raijattiin. Ensimmäistä kertaa sain olla röntgenissä mukana pitämässä hevosesta kiinni.



Kuvauksesta selvisikin enemmän ja lepuuttamisen syy paikallistettiin juurikin sinne alaniveliin ja sädeluuhun:
Sädeluun alareunassa voimakkaita muutoksia, pyöreitä harventumia ja luun reuna epätasainen. Luun muoto on muuttunut ulkoreunalla ja "kasvattanut siipeä".
Vuohisnivelessä on kulmikkuutta, nivelteltassa tasaantumaa, nuljuluiden alaosassa lievää uudisluukyhmyä ja kavionivelen etureunalla proc. extensorius terävöitynyt.

Lääkäri sanoi, ettei taivutusten perusteella olisi uskonut, että kuvissa se näytti noinkin huonolta. Toiset saman vian omaavat hevoset liikkuvat huonommin. Myöskin minun mielestä noin paperilla kerrottuna asia tulee esille paljon vakavemman tuntuisena, kuin mitä se oli klinikalla kun lääkäri kuvista saneli.

Koska Onni ei vielä onnu jalkaa ja liikkuu muutenkin täysin puhtaasti sain ohjeeksi: "Älä muuta mitään", ratsastuksellisesti siis. Kun tingitään jostain, se voi kostautua myöhemmin.

Ainoa muutettava asia on kengitys, Onnin kavio tarvii kannalle hieman enemmän tilaa ja mahdollisesti enemmän tukea (tätä ei heti tarvita). Nyt myös etukenkiin tarvii sivukäänteet ja kenkä vedetään vähän taakse. Tärkein pointti on se, että kengän etureunalle halutaan rolleria, pyöristystä. Tämä auttaa siten, että kavio pyörähtää mahdollisimman nopeasti kärjeltä pois eikä näin aiheuta niin suurta vääntöä nivelille. Kavio ei myöskään saa kasvaa kovin pitkäksi.

Toinen oli se, ettei saa mennä kovilla pohjilla. Kävellä saa ihan missä vain, mutta jos haluaa mennä kovempaa, niin sitten täytyy olla hyvä joustava pohja. Tämä muuttaa meillä hirveästi. Käyttämämme kenttä on kuivilla keleillä tosi kova, eli kentälle ei ole enää asiaa, ellei ole satanut paljon. Syksyisin ja keväisin kenttä on ok. Suurin osa kentistä täällä on tehty kivituhkaan, joten parin kilometrin säteellä ei ole yhtäkään meille kelpoista kenttää. :/ Liian pehmeällä pohjalla Onnin etujalat kerää nestettä koko säären täydeltä.. Yritän parhaillani metsästää pehmeämpää kenttää, käydään sitten vaikka vielä harvemmin. Myös maastot rajoittuu, kesällä ainakin. Ei ole pehmeitä paikkoja. Sanoinkin äidille, että nyt on oikeasti hyvä syy mennä Teivoon ja ratsastaa radan lisäksi myös tallirinkiä ja metsälenkkiä. Siellä on hyvät pohjat!



Hoitoa ei siis tässä vaiheessa tarvita. Kengityksellä mahdollisesti hidastetaan vikojen pahenemista, ja hoidetaan sitten kun alkaa näkyä liikkeessä. Kipua Onni ei näytä, joten senkään puolesta ei ole järkeä vielä hoitaa jalkaa.
Jos jonain päivänä jalka/jalat hoitoa vaatii, niin hoitona mahdollisesti tildreniä regionaali perfuusiolla jalkaan.

En oikein tiennyt edes mitä odottaa käynniltä. Jotainhan siellä jalassa oli pakko olla, mutten osannut valmistautua minkäänlaisiin uutisiin. Mietin kyllä yhtä jos toista vaihtoehtoa, mutten jotenkin varautunut mihinkään. Ensin kun alettiin selaamaan kuvia läpi ja selostusta tuli huonojen uutisten mielessä enemmän kuin tarpeeksi, ajattelin, että kai se on ihan kolmijalkainen ja mitään ei saa enää tehdä. :p Onneksi ei näin kuitenkaan ollut ja pääsemme vielä jatkamaan hommia. Tosin kyllä tästä on puskaponiksikin sitten jos joskus siltä näyttää.. :)

Blogi on nyt taas vähän jäänyt päivittämättä ja postaukset tulee myöhässä, mutta eiköhän tämä taas tästä!

torstai 2. kesäkuuta 2016

Lyhyt Lapin reissu



Tällä kertaa istun junassa matkalla takaisin Tampereelle. Toinen pääsykoe on ohi, eikä suoritettavana ole enää kuin yksi, jee!
Lapissa oli taas mukava vierailla ja vihdoin otin itseäni niskasta kiinni ja kävelin etupihalta lähtevälle vaaralle. Kävely huipulle kesti vain 10min, hyttyset ei vielä kiusannut ja ilmakin oli mitä mainioin.
Keskiviikkona hyppäsin uljaan rautiaan selkään ja pääsin tutustumaan Mäntyvaaran metsiin. Ratsastin Börjellä, oikealta nimeltään Be My Casanova (Love You - Counselor - Armbro Goal), 8 vuotiaalla lv-ruunalla. Käytiin vain kävelyllä, mutta eipä sitä "pääse" ratsastamatta enää Lapin reissuakaan. :D

Börje
Maisemia näkötornista




Käytiin ajamassa Inkeriä tiistaina ja meikäläinenkin ajoi! Osaan kyllä ajaa hevosia, "ajotunteja" ei vain ole kertynyt kovin montaa, eli jos hevonen on hyvä ajaa, minut uskaltaa päästää kärryille. :D En ole juuri edes miettinyt Inkerillä ajamista, sillä kyseessä on vasta 2 vuotias varsa ja varsat osaa olla arvaamattomia. Inkeri on kyllä *kop kop* hyvä ajaa, joten ei sen kanssa tullut ongelmia. Ilokseni se oli myöskin pyöristynyt ja toinen sudenhammas oli puhjennut! Näin ollen selvitään pienemmällä operaatiolla hampaan kanssa.

Mitattiin säkäkorkeudeksi 155cm, mikä tarkoittaa 5cm kasvua viimeisen reilun 7kk aikana, takakorkeutta sillä on myös.
Alta löytyy tammasta pari kuvaa ja videonpätkää ajoreissulta.
Jos video ei näy, klikkaa tästä!