Joulukalenteri 23. & 24. luukku ~ Mahtavaa joulua! + arvonta

 Halusin ihan tarkoituksella yhdistää kaksi viimeistä luukkua! Täytyi heti ensimmäisessä kalenterissa poiketa normaalista, joten tässä on lopputulos! Enkä valitettavasti saanut luukkua esille ennen 25.12. pistetään seuraavassa kalenterissa paremmaksi..!

Joulu tuli vietettyä rauhallisissa tunnelmissa. Söin itseni ihan ähkyyn, täytyyhän perinteistä pitää kiinni. ;)
Aamu alkoi siivouksella ja riisipuurolla, jonka jälkeen lähdimme joululenkille hevosten kanssa. Minä pistin Onnille joulunauhaa ja tonttulakin, Inkeri oli tylsä ja lähti liikkeelle perusvermeissä. Meidän tonttulakissa on kulkunen, jota oli hauska kuunnella hölkkiessä pitkin metsäautotietä. Onnikin otti joulun rauhallisella mielellä ja suorastaan mateli, kun pyysin laukkaa. Hauskaa kaikilla silti oli, Inkeri sai jälleen hyvän kokemuksen ohittavista autoista, josta iso kiitos myös Onnille ja sen yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttiselle liikennevarmuudelle.

" Hei yök mitä nää nyt on !? "

" Onks niinku ihan pakko ? "

Lenkin jälkeen ilme oli jo kirkastunut. :D

Lenkin jälkeen kävimme saunassa ja sitä seurasi lisää siivousta. Ruokien valmistus alkoi näillä main. Autoin äitiäni keittiössä ja pian vieraat saapuivatkin, ja pääsimme herkuttelemaan.

Leivoin täksi jouluksi tosi herkullisen sitruunajuustokakun, joka oli kaikenlisäksi tosi helppo tehdä ! Äidin kanssa ollaan ehkä eniten juustokakkujen perään ja nyt äiti saikin joululahjaksi juustokakkureseptikirjan!

Lahjaksi sain juuri mitä toivoin: Tämän "sylitason", joka on oikeasti nimeltään "Lap chill mat", ulkoisen kovalevyn, jossa tilaa 1TB (!!), suklaata, ne villasukat ja lisäksi langattomat kuulokkeet sekä aikuisten värityskirjan. Tuli sieltä vielä pari pikkulahjaa ja ässäarvasta (tmv) voitin jopa 4 euroa !

Tänä vuonna ei ehditty etsiä ja hakea oikeaa kuusta omalta maalta, joten tekokuusi sai toimittaa virkaa..

Vieraiden lähtiessä kävimme toivottamassa hepoille hyvät joulut ja päästimme ne iltapuurolle. Loppuilta menikin kirjaa värittäessä. Ostin äidilleni värityskirjan ja äiti osti minulle, joten istuimme vierekkäin sohvalla ja värittelimme kuvia lähemmäs puoleen yöhön. :D
En saanut edes yhtä kuvaa valmiiksi, mutta homma on hirveän mukavaa.

Koska minähän blogin kalenteria aloittaessani sanoin sen sisältävän mm. arvonnan, niin täytyyhän ne lupaukset pitää.. Joten pistän tänään arvonnan käyntiin, joka päättyy tammikuun puolenvälin paikkeilla, pistän kyllä tuleviin postauksiin tarkemman päivämäärän esille!

Palkinnoksi ajattelin antaa ihan perus riimun, joka on turvan päältä avattava (sillä itse henk. koht. vihaan riimuja, jotka aukeavat turvan alta tai eivät aukea turvalta ollenkaan..)
Voittaja saa sitten valita riimulle koon (pony, cob, full) sekä värin (tummansininen tai -vihreä, musta, ruskea, punainen).
Arvontaan voit osallistua jättämällä kommenttiin nimesi, sähköpostiosoitteesi sekä minkä kokoisen & värisen riimun ottaisit! :) Arvontaan osallistujan ei tarvitse olla blogin lukija.

Muistakaa myös osallistua 22. luukun kilpailuun (klikkaa tästä), josta voit voittaa "yllätyspalkinnon" hepallesi. Olen kuitenkin yllätyksen pilaaja ja kerron, että yllätyspalkinto pitää sisällään heppanameja! :D

Tässä vielä videon pätkä joululenkiltä. :)

Joulukalenteri 22. luukku ~ Kilpailu!

2 päivää jouluun. K-A-K-S-I päivää! Ei ole kyllä meidän perheellä yhtään joulufiilis joululaulujen kuuntelusta ja lahjojen shoppailusta huolimatta.
Halusin järkätä blogiin vielä tämmöisen pienen kisan, johon voi osallistua kommentoimalla postausta.

Jätä kommenttiin:

- oma nimi

- toimiva sähköpostiosoite

- kerro Simon mietteet kaikissa kuvissa 1-3

Palkintona toimii yllätyspalkinto, jonka pistän omasta mielestäni hauskimmalle ehdotukselle! Kilpailu päättyy vasta 31.12. eli aikaa osallistua on vielä runsaasti. Yllätyspalkinnosta on iloa lähinnä omalle/vuokrattavalle/tmv. hepalle, olkoon se vaikka myöhäinen joululahja! :D Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti sähköpostilla ja julkaisen voittajan myös blogin puolella.
Tässä sitten se kuvasarja:

Joulukalenteri 21. luukku ~ Tavalliset kuulumiset

Tänään ajattelin pistää joulukalenteriin ihan tavalliset kuulumiset. Nukuin tosi pitkään ja herättyäni söin aamupalan, katsoin jakson Dexteriä ja sainkin jo lähteä talliin. Tarkoitus oli hölkkiä meidän uutta (vanhaa) vuokralaista vastaan. Nimittäin Luksu tuli takaisin! Ne, jotka ovat blogia seuranneet pidempään, muistavat ehkä tallin vuoniskaksikon. Luksu lähti keväällä/kesän alusta toiselle tallille, mutta palasi nyt takaisin.

Ravailin ja otin pätkän laukkaakin teitä pitkin kaveria vastaan. Olivatkin ehtineet yllättävän pitkälle! Onni ja Luksu vaihtoivat tervehdyspusut heti kättelyssä Luksun kiljunnan saattelemana. :D Käveltiin siis papan ja omistajan kanssa takaisin meille. Siinä kaikessa hössöttämisessa unohdin kylmätä herran jalat, jota sitten illalla paikkasin laittamalla linimentit jalkoihin.

Jusu tervehti uutta tulokasta kaula kaarella, näytti jopa orilta sen ruunanrupsukan sijasta. Luksu on siis Jusun uusi tarha- sekä karsinanaapuri. Illalla poika oli vähän hämillään karsinassa ja pihaltakin tuotiin tavallisen Jusun sijasta tikittävä aikapommi.
Onnikin oli kyllä ihan porsas. Yleensä se kyllä ravaa pikkuravia sisälle, mutta ei anna narun kiristyä. Se ei sovi herran herkälle sielulle. Tänään se vain örisi, hypähteli etupäällä hieman ilmaan, yritti juosta ja kääntyili eteeni kun en antanut sen juosta. Väitän, että tuolla pimeydessä oli joku sorkkaeläin, jonka haju tunkeutui ratsun sieraimiin. Ei ollut ihan tavanomaista käytöstä ja metsä tarhojen takana oli ihan kammottava. :p

Luksu ei paljoa välittänyt muutoksesta, se oli heti kuin kotonaan. Kyllä se varmaan paikan muistaa, ei siitä ole kuin puolisen vuotta, kun se täältä lähti. Ja Onnin tervehdittyään (lenkillä) se piristyi hirveästi ja innostui oikein ravailemaan. Ikää papalla on 20 vuotta.

Kun Onni sitten pääsi sisälle, se kävi heti hyväksymässä uuden naapurin. Lucas siis asuu tallissa Jusun ja Onnin välissä. Kyllä siinä näytti pieni ja pyöreä vuonohevonen pieneltä tuommoisen goljatin vieressä! Ei voinut kuin hymyillä. :D

"Moi mä oon Onni, kuka sä oot?" Voin luvata, että kaikki heinä tuosta häkistä on aamulla syöty.. :D

"Ai nii sä oot Luukas.. Missä sää oot ollu näin kauan ??"

Ja sitten pakko kysyä vähän satula-asiaa! Jos joku tietää, että jollain on myynnissä (tai sinulla itselläsi on) ruskea koulusatula suoraan selkään (tai edes tietää, mikä malli voisi sopia). Vaatii oikeasti ison säkätilan ja leveän selkärangan tilan. 16,5-17,5 voisi olla aika soppeli, leveydestä en osaa valitettavasti sanoa muuta kuin tämän: käytössä on Sydneyn yleispenkki, jonka leveys on 33 ja se on aavistuksen liian leveä. Ratsastaja taasen vaatii syvän istuimen ja isot polvituet. Eikä hinta saisi ylittää kuuttasataa euroa, koska kustannan tämän itse, eikä rahaa vain ole enempään. Niin siinä tapauksessa vinkatkaa kommentoimalla tai osoitteeseen isabella.tervonen@gmail.com !
Pakko kysyä teiltä ISOsäkäisten omistajilta/vuokraajilta/tmv. että mikä satula teillä on käytössä (jos vielä koulusatula niin aina parempi)?

Tämän koulusatulan etsinnän olen jo luokitellut Mission Impossible:ksi, ei ole ihan helppoa hevosen ja minun vaatimuksilla.

Joulukalenteri 20. luukku ~ Vanhoja tuttuja

Tätä joulukalenteria selatessani olen törmännyt tuhansiin kuviin, vanhoihin ja uudempiin. Kuvia aloin tallentaa kovalevylle kun järkkärin muistikortti täyttyi ensimmäisen kerran, eli jossain vuoden 2011 alkupuolella. Halusinkin tuoda tänään esille kuvia entisistä vuokra-/liikutushepoista ja niillä ratsasteluista.

Kipa oli ensimmäinen virallinen vuokraponini. Se asui (ja asuu yhä) myös täällä Pinsiössä, joten pääsin helposti pyöräilemään ja joskus myös kävelemään tallille.

Kipaa ei kiinnosta.. :D Poni oli tosi helppo kaikissa tilanteissa ja mielestäni toimi mukavammin ilman satulaa.

Irman sain vuokrahepaksi vain pari viikkoa Kipan jälkeen. Näiden lisäksi kävin muistaakseni yhä Vahannassa ratsastamassa. Eletään siis talvea 2011-2012. Nykyään Irmuli on taivaslaitumilla.. <3

Penttiin tutustuin, kun se saapui samalle tallille kuin Kantti. Herra on myös entinen ravuri ja tätä nykyä huomattavasti erilainen ratsastaa kuin tuolloin. Se ei ollut helpoin ratsastettava, mutta kyllä sen kanssa pärjäsi.

Yhdessä vaiheessa minulle jäi Penan liikutus viikon ajaksi omistajan lomaillessa, kerran kävin sen viime vuonna viimeksi ratsastamassa, mutta sen koommin en enää herran kuulumisista tiedä.

Röllistä olisi kuvia vaikka kuinka ja paljon! Ensimmäisen kerran kiikuin ponin kyytiin varmaan joskus 2012 talvella.

Jossain vaiheessa aloin ratsastaa ponilla kerta viikkoon ja maanantai oli aina "Röllipäivä". Ratsastin sitä n. vuoden ajan säännöllisesti, toisinaan liikutin sen vielä jonain muunakin päivänä.

Löllömaha loikkaa !

Hyppäämisestä Rölli tykkäsi, ja kotona menikin mistä vain yli!

Oikeaoppiset ratsastuskengät. Tuona päivänä ei ollut tarkoitus ratsastaa ponia, mutta omistaja ei tänä päivänä ollut tulossa, joten kiikuin rattiin.

Onnelliset, Rölliponi ja Röllitukkainen ihminen :D

Pakko vielä lisätä kuva Nikke Nokkelasta (i: Simo Sukkela ii: Ville-Vikkelä :D), joka kantaa kuvassa elämänsä ensimmäistä kertaa ratsastajaa selässä ja kun aikamme tunnusteltiin tallin takapihassa, ainoa ohje kuului: "Saat mennä niin kovaa kun haluat" :D Ei me silti menty kovaa, tänä päivänä kyllä painetaan semmosta kyytiä että pois alta risut ja männynkävyt !

Joulukalenteri 19. luukku ~ Kysymyspostaus

Nyt on hyvä hetki hengähtää! Jouluun on alle viikko, hui kun aika menee nopeasti! :o Eli nyt te lukijat saatte esittää kysymyksiä. Ihan mitä vain maan ja taivaan väliltä, ei tarvi liittyä hevosiin. Ei muuta kun kysymään. ;)

Joulukalenteri 18. luukku ~ Keräilykohteena Schleich hevoset

Nuorempana keräsin paljon Schleich-eläimiä, en kuitenkaan ollut mikään himo kerääjä, joka osti jokaisen uuden konin. Ostin sen, mikä "sopi laumaan" ja näytti kivalta. :D Ne oli myös aina leikeissa mukana, nykyään tosin laatikossa sängyn alla. Yhtäkään en ole kuitenkaan myynyt, eikä se ole ollut ajatuskaan.
Hevosia ja poneja löytyy yhteensä 29, joista 9 on tammoja, 14 oreja/ruunia ja varsoja 6 (joista 2 oreja ja 4 tammoja). Koiria löytyy 3, niiden lisäksi omistan 1 lumitiikerin, 2 sonnia sekä 5 ihmistä ja läjän varusteita.

Keräily alkoi tinker-tammasta (oik.), jonka ostin vissiin ihan muuten vain. Sitten sain shetutamman (kesk.) lahjaksi hyvältä ystävältäni, vaikka ei tainnut olla edes synttärit lähellä. Siitä sitten innostuin ja friisitamman (vas.) ostin (tai siis mummi osti..:D) Ruotsista.

Ajan mittaa kokoelmaan pääsi nämä "vanhukset". Vasemmalta oikealle: lipizzatamman vatsaan on painettu vuosiluku 2001, shireruunalle puolestaan 2000, appaloosalle 2002 ja arabiruunalle myöskin 2000. Kohta jopa 16 vuotiaat papat (ja mummo) ovat jo pois kaupan hyllyiltä (niin kyllä suurin osa näistä mun heposta).

Olisin halunnut ostaa kaikki neljä pakettia, mutta varat riitti yhteen, joten päädyin esteheppaan, laukkaratsun, cowboyhepan ja kouluratsun sijasta.

Hevosia löytyy rotuun ja väriin katsomatta joka osastolta: on ruunikkoa, rautiasta, pilkkua, laikkua, mustaa, harmaata, kimoa... Rotujakin on shetlanninponista clydesdaleen. Tässä haflingerruuna sekä knapstruptamma.

Jokaisella hevosella oli oma nimi, siis oikea nimi sekä lempinimi. Myös ihmisillä oli nimet, kouluratsastaja oli aina paikan omistaja. Muutaman hassun muistan:
knapstruptamma - Hilma
arabiruuna - Glory
appaloosaruuna - Speedy
haflingerruuna - Vihtori
tinkertamma - Vesipisara/Sadepisara tmv.
En koskaan ostanut schleich tallia, sen sijaan minun ukki väkersi minulle mageen tallin puusta! Siinä oli isot ikkunat, lukittava (ja siis avattava/suljettava) ovi, käytävää ja karsinoita. Sen sai katosta kahdelta puolen auki, mikä tietysti helpotti asiaa. Mikä parasta, karsinoiden seinät sai pois ja takaisin ja niiden paikkaa sai vaihdeltua, eli sain tehtyä tallista juuri sellaisen kuin halusin! Lisäksi väkersin pahvista kaksi lisätallia, jotka myöhemmin lahjoitin kaverilleni. Sain karsinoihin kuivikkeita, kun pyysin ystävääni tuomaan puukäsityöluokasta purua.. :D

Tämä ori oli (ja on yhä) yksi suosikeista (ja muistaakseni viimeisin hankinta). Lusitano-ori, taisi olla kutsumanimeltään Lusi.

Tässä vielä lapsilauma ! Edessä oikealla shettisvarsa, vas. tinkervarsa ja sen takana lipizzaori. Taka-alalla oikealla ja keskellä ruunikot arabivarsat ja vasemmalla musta percheronori.

Onko kukaan muu ollut/on yhä tämän merkin kerääjä?

Joulukalenteri 17. luukku ~ 25 faktaa

Kuva (c) Maikku

Tänään listailen itsestäni (ja Onnista) 25 faktaa, yritin laittaa semmoisia, mistä lukijat ei vielä tiedä. Olipas hauskaa, olisin voinut keksiä enemmänkin! Kuvittelin tämän olevan hankalaa, mutta se olikin ihan päinvastoin.

1. Ilta-/aamukauroja syödessään Onni asettelee jalat seuraavasti: etujalat on tasan, oikea takajalka on n. puoli metriä vasenta jalkaa edempänä. Näin se tekee JOKA KERTA. :D


2. En ole koskaan tippunut kovin pahasti *kop kop*, mutta pahin niistä muutamasta on varmasti Viholassa Henkalla ratsastaessani. Poni otti ja lähti kun maneesin pääty pelotti, enkä sitten varannut jalalleni painoa tunnin jälkeen. Enkä voinut enää käyttää kyseistä jalkaa antaakseni pohjetta voimakkaammin. Mutta sinne kiikuin takaisin, niinhän se on opetettu. :p Seuraavana päivänä jalka oli kuitenkin jo lähes normaali.

3. En ole murtanut luita missään muussakaan tilanteessa. Onnin oikean etujalan puikkoluu on sen sijaan murtunut muutama vuosi sitten. Se operoitiin, eikä ole vaivannut hevosta sen koommin.

4. Uutta hevosta etsiessäni, koeratsastin Onnin lisäksi 3 tammaa (ja minä kun vannoin, etten osta tammaa..). Meinattiin myös lähteä Viroon kokeilemaan yhtä heppaa, mutta eipä sitten tarvinutkaan. ;)

9v.-t. Nemezja, kuumahko ja herkkä tamma. Minulle vähän liian pikkuinen (omasta mielestä), mutta aivan ihana. :)

5v.-t. Landina, fiksu nuori ratsun alku, viskeli vaan päätään ihan hirveästi.

8v.-t. Savana, aivan super miellyttävä ratsastaa, toiseen suuntaan ei vain maistunut laukkaaminen.

5. Pidän esteistä ja koulusta ihan yhtä paljon. Sen vuoksi treenaan ja - harvoin, mutta joskus kuitenkin - kisaan molempia. Onni on mielestäni yhtä sopiva molempiin lajeihin, enemmän se näyttää kouluhevoselta, mutta tietääkseni on paremmin menestynyt esteillä.

6. Minä en todellakaan ole merkkituotteiden perään. Ostan ja käytän vaatteita, mitkä näyttää siedettävältä eivätkä maksa liikaa. Jos mahdollista, pyrin ostamaan alennustuotteita. Hevosen kamat ovat varmasti "laadukkaampaa" tavaraa kuin minun vaatteet..

7. Olen ollut TET:ssä Tampereen hevosklinikalla kahdesti (8. luokalla 3 päivää ja 9. luokalla viikon), vietin suurimman osan ajasta leikkaussalissa ja nautin siitä suunnattomasti. Jos jonain päivänä saan eläinlääkärin paperit kouraan, haluaisin Teivon klinikalle töihin. Ainakin näillä näkymin.;)

Vuonna 2011 Tampereen uusi hevosklinikka piti avoimet ovet -päivän, jolloin saatiin käydä ihailemassa uusia tiloja. Tässä kuva yhdestä hoitohuoneesta.

8. Haluaisin opiskella eläinlääkäriksi englanniksi ja se olisi mahdollista ulkomailla. Siksi haenkin ulkomaisiin kouluihin keväällä. Olen siis myös valmis opiskelemaan ulkomailla.

9. Tykkään hirveästi kirjoittaa ja nuorena kirjoittelinkin paljon novelleja. Myöskään kouluaineiden esseet eivät ole olleet ongelma. Englannin YO-kokeen esseestä sain kaikkien aikojen parhaat pisteeni, 85/99, siitä uskalsin olla jo ylpeä!

10. Rakastan matkustamista! Kunhan kohde on jokin muu kuin Suomi.. :D Uusissa maissa vierailu on jotenkin siistiä, en kyllästy siihen varmaan koskaan! Ja vaikka kohde olisikin jo entuudesta tuttu, en silti kyllästy.

Matkalla Amerikkaan kesällä 2015

11. Nyt kun mainistin matkustamisen, olen vieraillut 6 eri maassa: Amerikassa olen visitoinut serkkujen luona ainakin 6 kertaa, Thaimaassa käytiin lomalla vuonna 2012, Ruotsissa olen käynyt tosi monesti myöskin serkkuja ja mummia tervehtimässä, Virossa tuli käytyä viime vuonna, Saksassa asuin pari kuukautta ja Irakissa asti on tullut käytyä ollessani jotain 7 ja 10 ikävuoden väliltä.

12. Tämä kyseinen asunto on 11. talo jossa olen asunut elämäni aikana (ja minusta tuntuu, että unohdin jonkun laskuista..). Laskimen avustuksella selvitin, että olen siis asunut n. 1,7 vuotta/talo. Mukaan on mahtunut kerrostalo, rivitalo, omakotitalo sekä luhtitalo. Muuttamisessa on kuitenkin ollut hyötynsä: eroon on päässyt kaikesta turhasta!

13. En ole puhdasrotuinen suomalainen. :D Isäni oli suomenruotsalainen, eli olen periaatteessa 25% ruotsalainen ja 75% suomalainen.

14. Tykkään enemmän kuumista kuin eteenpäin puskettavista malleista. Onni ei ole oikein kumpaakaan, en voi sanoa, että se esteilläkään kuumuu, se vaan innostuu.

Vahannassa ollut Laikko oli kuumuvaa sorttia. Siitä syystä se olikin top3:ssa.

15. Teen mielummin käsillä kuin opettelen kirjoista lukemalla. Tästä syystä lukioon hakiessani harkitsin Steiner lukiota.

16. Olen luonteeltani tyypillinen kaksonen: innostun jostain ja aloitan projektin heti. Hetken päästä (asiasta riippuen hetki voi olla 3 tuntia, päivän tai viikon ellei jopa viikkoja) kuitenkin kyllästyn, innostun jostain muusta ja aloitan uuden projektin. Kärsivällisyyttä voisin ostaa lisää, kiitos!

17. Minulla on silmälasit! Ne on kuitenkin päässä lähinnä vain autoajelulla ja elokuvissa. Näen hyvin ilmankin, mutta lasit terävöittää kuvaa, jolloin näen mm. lukemaan liikenteen kyltin kauempaa.

Vahna kuva, mutta ajaa asiansa. Ja varmaan ainoa kuva minusta rillit päässä.

18. Minä ja Onni ollaan samanlaisia ruoan suhteen: kaikki käy ja ruokahalu on suurempi kuin ehkä tarvisi. Onnilla se ei sentään näy, vaikka se onkin periaatteessa vapaalla heinällä. Minä en myöskään menetä ruokahaluani mistään. Aivan sama puhutaanko oksennuksesta vai katsonko juuri jotain ohjelmaa, jossa veri valuu ja suolet on pihalla, pystyn syömään tilanteessa kuin tilanteessa.. :D Toivottavasti kukaan herkästi ruokahalunsa menettävä ei juuri lukenut tätä syödessään.. :p

19. Jään helposti sarjoihin koukkuun, mutta sarjan tultua päätökseen, en katso sitä enää uudelleen. Poikkeuksena on Frendit. Osaan valehtelematta puolet sarjan kaikista jaksoista ulkoa ja palaan aina yhä uudelleen ja uudelleen katsomaan jaksoja (nykyään tosin en katso järjestyksessä, katson juuri sen jakson mitä huvittaa katsoa), ja aina ne naurattaa ! Tällä hetkellä "työn alla" on Dexter, jonka katsomista en vain voi lopettaa.

Sain viimejouluna lahjaksi kaikki puuttuvat Frendien tuotantokaudet <3

20. Olen tosi puhelias ja joskus jopa äänekäs, kunhan pääsen eroon alun ujoudestani.

21. Toisinaan (lue: hyvin usein) käytökseni/tapani tehdä/ajatella asioita on enemmän mies- kuin naismaista. Ainakin omasta mielestäni. :D

22. Olen hevosten lisäksi ratsastanut aasilla (Irakissa) ja norsulla (Thaimaassa)! Norsuratsastuksia en kyllä enää ala tukemaan..

23. Inhoan myöhästymistä ja odottamista. Yhdistelmänä tämä ei ole parhain mahdollinen: Lähden aina ajoissa, sitten olen liian ajoissa paikalla ja joudun odottelemaan.

24. Jännitän helposti ja mitättömiä asioita.

25. Ja viimeisenä: ollessani kolme vuotias, minun nimissäni oli vuoden päivät äidin lv-ruuna James. Äidin entisistä hevosista nimet: Gefion ja James oli myös aina silloisten leluheppojeni nimet.

Kuva otettu vanhasta voittajakuvasta, joka on laminoitu ja tallessa laatikossa. Kuvassa siis James. Tajusimpa, että Onni taitaakin olla mun neljäs oma hevonen, kun James on kerran ollut mun nimissä ja paperilla näin ensimmäinen "oma" hevonen. :D