Esteitä ja jääkiekkoa (videoita)

Vihdoin päästiin tunnille hyppäämään! Nimittäin Niihaman rataestekurssille. Meitä oli 6 ratsukkoa ja tasohan on 80-90cm. Esteet näytti muuten super pieniltä, kai sitä on kotona tullut hypättyä sen verran isompia, etten ole edes ajatellut. :D En kirjoita valmennuksesta yksityiskohtaista sepostusta, sillä ainoa materiaali on kypäräkameran videot. Katsotaan jos seuraavista kerroista, ainakin toisesta, kirjoitan enemmän.

Verkattiin sileällä jonkun aikaa ja siirryttiin sitten verkkahyppyihin. Onni oli käynnissä ja laukassa normaali, ravissa vähän könkkä. Jalat oli kuitenkin ennen ja jälkeen valmennuksen täysin normaalit, ja hevonen oli oma itsensä, joten en olettanut sen olevan mitään vakavaa. Verkkahyppyjen jälkeen ratsastettiin rata, jossa tällä kertaa 9 estettä. Kun kaikki oli suorittaneet radan, sai päättää minkä kohdan radasta tulee uudestaan ja saa paremmin sujumaan.
Tuossa 1:12 kohdassa Onni kompastui vähän esteen jälkeen ja ihan kuin itselleen siitä hermostuen teki jotain pukki hyppyä, siitä johtuu tuo pään vispaaminen. :D


Jos video ei näy klikkaa tästä.

Valmistauduin torstaina juoksuttamalla Onnin. Se on ollut mielestäni tosi mukava työstää viimeaikoina, niin selästä kuin näköjään maastakin. Laitoin kummarit, jotka on aika napakat Onnille ja sen pitkälle kaulalle, mutta silloin tällöin kun satun juoksuttamaan, niin kyllä niillä pystyy menemään. Onni astui heti alusta asti jo etukavion jäljen yli, mikä on tosi hyvin, se on takajalkojen kanssa todella laiska tekemään hommia. Juoksutin ensin ravia molempiin suuntiin ja otin sitten kolme ravipuomia mukaan. Eli ravipuomit-laukka-ravipuomit. Onni tosin aluksi tulkitsi tämän niin, että laukka-laukkapuomit-laukka. :D Otin sen jälkeen kummarit pois ja annoin sen hölkätä vapaassa muodossa ja kas kummaa, takajalat laiskistui.


Jos video ei näy, klikkaa tästä.

Viikonlopun poika vietti vapaalla. Lauantaina oli meinaan pelipäivä! Ja tappiohan sieltä tuli, olen meinaan Hifkin miehiä - tai siis naisia. Olin ekaa kertaa fanikatsomossa ja oli kyllä hauska kokemus! Voisin mennä uudestaan vaikka koko pelin joutui seisomaan.
Ei häviö niin haitannut, sillä satuttiin törmäämään Samu Haberiin ja pääsin hänen kanssa samaan kuvaan! Oli vähän pidempi kuin kuvittelin.. :D Näin myös Heikki Paasosen (joka taas oli lyhyempi kuin kuvittelin), mutta oli niin kaukana ettei viitsinyt juosta perään.

Oltiin paikalla 30min aiemmin, joten ehdittiin nähdä vähän lämmittelyäkin.

Maanantaina Onnilla oli hammaslääkäri! Poika sai kyllä rauhottavaa, mutta kun on niin iso, niin tuo määrä ei sitä ihan tyrmännyt. Eipä tarvi lääkärin kyykkiä, saa selkä suorassa raspata! Sain katsoa myös Onnin suuhun ja hyvinhän siitä piikit näki. Suu oli kuitenkin hyvässä kunnossa, eikä piikkejä ollut normaalia enempää. Eläinlääkäri kehui, että poika on hienossa kunnossa! :) Toimenpide oli nopea, ja päästiin heti käsittelyyn kun klinikalle tultiin.
Kotona ratsastin Onnin vielä illalla kuolaimettomalla. Ja minä joskus vannoin, etten maastoon lähde ilman kuolainta.. ;) Tosin vain kävelin, mutta hyvinhän tuo toimii. Kuolaimen saa laittaa jo tänään.

Raspauksen jälkeen odoteltiin puolisen tuntia, että autossa pysyy pystyssä

Tänään käydään joku mukava maastolenkki ja torstaina tsekataan nappulat kuntoon perjantaille! Tänä perjantaita mahdollisesti myös videopätkiä maastakäsin eikä selästä.

Pikkuhiljaa hyvä tulee

Pikkuhiljaa uskallan tehdä enemmän ja enemmän Onnin kanssa. Ensimmäinen lenkki meni ihan vaan kävellen, toisella otin vähän ravin pätkää ja kokeilin ihan pari askelta laukkaa. Ravi ja laukka hyvin köpöä, johtuen juuri hevosen säteistä. Vaikka hiekkatie ei ollutkaan erityisen kova, jotain kiviä sieltä löytyy painamaan. Eilen saatiin toinen uusista vuokralaisista, Vekki omistajansa kanssa maastokävelylle seuraksi. Näytettiin samalla vähän reittejä mitä metsästä löytyy.

Tänään päätin ratsastaa vähän koulua. Meidän viereiseltä pellolta oli paalattu heinät, joten kentällä puksuttelun sijasta päädyin pellolla ratsastamiseen! Mukavaa vaihtelua, mutta ennen kaikkea pehmeämpi vaihtoehto kuin kenttä, ja hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy pellolla paremmin. En tehnyt mitään raskasta, eihän Onnin kanssa ole pariin kuukauteen mitään tehty. Asettelin vähän nurkissa ja pyysin takaa eteen ohjastuntumalle. Tein enimmäkseen työtä käynnissä ja kevyessä ravissa. Laukkaa otin vain muutaman kierroksen (pelto on suht. pieni) yhteensä. Ei ollut kyllä köpöravi tai -laukka lähimaillakaan tänään! Laukka oli tosi isoa ja helpon tuntuista ja raviinkin löytyi pätkittäin mukavaa letkeyttä. Onnikin vaikutti tyytyväiseltä, kun käveltiin talliin.

"Otsatukka Inkeri" (jostain se on tämäkin virallistunut Inkun lempinimeksi) on joutunut ohjasajoon! Sitä on tässä kotona nyt ajettu 3 kertaa takaa, eikä se vaikuta kovin vaikealta hommalta. Vähän ohjilla kääntäminen tuntuu hassulta suussa, mutta muuten ollut tähän asti tosi fiksusti. Kuvissa ei valitettavasti laatu päätä huimaa, puhelinkuvia kun ovat, mutta ajattelin, että ne tuo vähän edes eloa. :)

Toinen kerta ja ehtii hyvin räpsiä 'selfiet' matkalla :D

Viime sunnuntai töissä, Tuplan 2v. ekat selfie :D

Lauantaina Huuma juoksi itsensä kakkoseksi ja Buttoni ensimmäisessä startissaan meni ja voitti! Tiistaina Huuma pyyhälsi kolmanneksi. Kuvassa Huuma tiistaina. :)

Ajattelin kirjoitella joku päivä Onnin jalkojen hoidosta (ja samalla sitten tuosta sädemädän hoidosta) jotain postausta. Jos ketään kiinnostaisi lukea vähän muutakin, kuin peruskuulumisia..? :)

Lapin Taigaa

Heissan taas! Kuten jo varsakuumeisia varoitin edellisen postauksen lopussa, täältä tulee Inkerin pikkusisko Taiga! Inkeri ja Taiga ovat siis puolisiskoksia, molemmat Saagasta, mutta Taiga on Archduke Kempistä ja Inkku Three Julysta.



Käytiin äidin kanssa hakemassa meidän heppa-auto takaisin kotiin Rovaniemeltä. Vietettiin ukin luona kuitenkin muutama yö ja päästiin tallihommiin sielläkin. Mun ukki melkein 70v on sinne omin kätösin rakentanut itselleen tallin! :D Saaga (meidän tallissa asunut, lähti viime keväänä) ja Taiga ovat siis ukkini hevosia.

Luonteeltaan sisarukset ovat kuin yö ja päivä. Inkku on kyllä järkeistynyt kesän aikana, mutta se on aina kävellyt ihmisen perässä minne tarvii ja muutenkin ollut tosi kiltti varsa, vaikka tosi arka. Taiga ei ole arkaa nähnytkään. Aidan takaa uskaltaa ihmisellekin uhitella ja mullekin käänsi jo peränsä kun sitä käytävällä harjasin. Ukki saa siitä oikein Saaga II:sen itselleen.. :D Saagahan oli aina itsepäinen ja vähän omalaatuinen tamma, mutta kun se sai ensimmäisen varsan se tasottui tosi paljon.

Oma lempparikuva Taigasta !

Taiga on syntynyt huhtikuun viimeisinä päivinä, joten ikää löytyy vasta kolme kuukautta ja risat. Narun päässä se kävelee nätisti ja osaa kyllä käytöstavat, mutta luonnetta siitä löytyy. Enpä siitä kauheasti osaa sanoa, ihanan pörröinen se on, mutta mielummin tuon kiltin Inkerin kanssa pelaan.. :D Mainittakoon vielä sen jalkojen erikoinen väritys! Ne on mustat (valkoiset sukat joissain jaloissa), mutta ne on täynnä beigejä laikkuja !

Saagamamma :)

Katsokaa nyt noita kinttuja ! :D

Onni huokaisi tänään helpotuksesta, kun seppä kävi pistämässä monot jalkaan. Heti se käveli normaalia vauhtia takaisin tarhaan ja pysty muutenkin kävelemään paremmin. Ei ota säteet maahan, niin eihän se satu sitten enää samanlailla. Kävelyhän oli tuossa pihalla jo hyvin vaivalloista ja näki, että kipeää se teki. Käydään tänään vielä metsäpoluilla kävelemässä ja hoidetaan säteet ensimmäistä kertaa rasvoilla sun muilla. Katsotaan mihin suuntaan lähdetään menemään..!

Ollaan alettu etsimään myös koulusatulaa. Eikä ole Onnin selkään ihan helppo löytää sopivaa, kun sen säkä on niin valtava! Ja asiaahan vaikeuttaa se, että minä vaadin ruskean satulan.. :D Eikä sitä rahaakaan ole liikaa siihen satulaan sijoittaa.. Cliffin Barnspy ei ollut yhtään hyvä, tänään haetaan yksi vai kaksiko niitä tulee sovitettavaksi ja ensi viikolla luultavasti saadaan taas yksi.

Laadukkaita puhelin kuvia tarjolla.. Onni pääsi tyhjään tarhaan napostelemaan kun minä siivosin sen tarhaa :)

Hauskaa päivää vaan kaikille! Meikä lähtee hakemaan satulaa ja leipomaan piirakkaa !

Laidunkuvia

Hyvää (sateista) kesäpäivää! Vaikka ei siellä Suomen maalla kuulemma sadakaan. Täällä on ollut vähän viileämpi viikko, lämpötila on siinä 17-25 asteen paikkeilla, kun se on tavallisesti lähempänä 30 astetta.. :D

Sain keskiviikkona äidiltä kuvaterveisiä Onnin laidunlomalta! Se on samassa laitumessa missä Kantti oli viime kesänä. Tilaa on valtasti (aitoja ei oikeasti näe..) ja hevosia noin kymmenkunta. Onni on saanut parhaan kaverin 2-3v ruunasta, kun muut vissiin niitä vähän kiusaa (tammat..). Isolla laitumella sen ei kuitenkaan ole niin väliä ja yksi kaveri kuitenkin löytyy. :)

Tässä näkee hyvin.. Aitaa ei näy missään,todellisuudessa menee jossain tuolla metsänrajalla päin, en edes tiedä :D

Pääsin täällä lätäkön toisella puolella myös tallilla käymään! Kiva pikkutila, josta löytyy 5 hevosta, aasi, kanoja ja lampaita. Kävin ensimmäisen kerran lauantaina ja menen maanantaina uudestaan. Lauantaina ei ehditty paljoa, mutta minun tehtävä on auttaa hevosten liikutuksessa ja pikkuaskareissa mitä tallilta nyt löytyy. Ilmeisesti myös ajaa aasia jossain vaiheessa. :D
Hevosista 4 on entisiä laukkahevosia (englantilaisia täysiverisiä) ja yksi vanha tamma on argentiinalainen täykkäri (poolon pelaamiseen kehitetty rotu ilmeisesti) ja kaikki nykyään poolohevosia. Hevonen, jolla ratsastin, on n. 10v ruuna Woody, jolle opetetaan myös enkkutyyliä, joten se ymmärsi vähän edes "normaali" ohjasotteita. Toivottavasti saan kuvia jonain päivänä! Saatan mennä ensi sunnuntaina kuvaamaan poolokisoja niiden mukaan, mikä olisi ihan mahtavaa!
Mutta nyt niitä kuvia Onnista. :) Ei oo laadulla pilattuja kuvia, mutta ei se omistajaa haittaa, kunhan hepalla on kaikki hyvin! Toivottavasti jonain päivänä tulee postausta pooloponeista..

Ei se ainakaan laihtuneelta näytä :D

Vahannan koulukisat

Sunnuntaina päästiin toisiin koulukisoihin Onnin kanssa. Päivä oli alusta asti ideaa vastaan, sillä kun hevonen oli autossa, auto ei lähtenyt käyntiin! Kaasutin sitten "naapuriin" hakemaan auton omistajalta kaapelit, että saatiin annettua omasta hevosautoon virtaa. Onneksi Onni on tosi järkevä matkustamaan, eikä tässäkään tullut mitään ongelmia. Saatiin auto lopulta käyntiin ja päästiin matkaan. Olin äidin kanssa kahdestaan liikenteessä, ja äitiä epäilytti muutenkin lähteä ajamaan noin isolla autolla, joten köröteltiin rauhassa paikan päälle. "Naiset lähti vähän ajelulle.. he he.."

Tarkoitus oli saapua Vahantaan yhdeksältä mutta päästiin sinne vasta puoli kymmenen.. Otettiin hevonen pois autosta ja äiti kävi maksamassa ilmoittautumisen sillä välin kun minä taluttelin Onnia Vahannan pihassa. Onni otti jutun ihan rennosti kuten aina. Varustettiin heti hevonen pihalla, sää oli aika tuulinen mutta aurinko kuitenkin paistoi. Huomattiin sitten, että kuljetuksessa vasemman takajalan kenkä on mennyt vinoon, mutta pysyi kuitenkin jalassa, eikä hevonen tuntunut verkassa mitenkään epänormaalilta.

Tällä kertaa verkkasin Onnin kanssa yksin maneesissa, kisat olivat siis ulkokentällä samoin kuin yhteinen verryttely. Tein verryttelyn eri tavalla kuin viimeksi, tein tällä kertaa paljon ronskimmin ottein ja se tuntui toimivan. Onni kuunteli hyvin ja teki siirtymiset tosi terävästi. Sitä ei selvästi voi ratsastaa hissuttelemalla, jos sen haluaa tekevän yhteistyötä. Askeleen pidennykset lähti mukavalla työnnöllä kuitenkaan lössähtämättä. Lopulta meidät käskettiin maneesista odottamaan vuoroa ulkokentälle. Siinä vaiheessa perhoset alkoivat taas lennellä vatsanpohjassa.

Kun meidät kuulutettiin seuraavaksi ratsastajaksi, jännitys katosi ja aloin keskittyä Onnin herättelyyn. Pillin vihellys kuului, tein epämääräisen ympyrän ja käänsin keskihalkaisijalle.
Puristin koko radan ehkä pikkusen liikaa polvilla, joka söi eteenpäinpyrkimystä, mutta askeleen pidennyksissä Onni oli muutenkin haluton. Se ei halunnut lähteä työntämään takaa pidempään askeleeseen ja tässä syytän osakseen sitä takakenkää, ehkä se painoi jonkun verran (Verkassa askeleen pidennykset olivat kuitenkin hyviä..).
Kolmikaariset ei koskaan kotona onnistu hyvin, en saa tehtyä yhtä suuria kaaria eikä paketti jotenkaan vaan pysy kasassa, mutta nyt kisoissa se oli melkeinpä radan paras osa! Saatiin numeroksi 7 ja kommenttina oli "Kiva ravi" :) Ehdottomasti huonoimmat osat (5,5) olivat juurikin nuo askeleenpidennykset, mutta myös pysähdykset, joissa takaosa vääntyi jotenkin vasemmalle.

Suunnanmuutokset laukassa menivät omasta mielestä aika kivasti, keskityin vaan siihen, että saan laukan säilymään hyvänä loppuun asti ja rauhallisesti, usein on tapana lähteä kaasuttamaan. Ensimmäisen laukkalävistäjän jälkeen tuli heti seuraavasta kirjaimesta laukannosto, joten sen oli oltava hyvin hallittu. Lävistäjät laukassa sujuivat kummassakin suunnassa nätisti ja niistä saatiinkin 7. Laukkaohjelma oli muutenkin ihan jees, vähän ylitaivutin Onnin kaulaa toisella ympyrällä ja ehkä sillä samalla kokosin pikkusen liikaa.

Kädet hoi älkää jättäkö..!

Keskityin niin paljon hevosen ratsastamiseen ja pitämään sen keskittymisen työnteossa, että unohdin ihan täysin pitää oman istuntani siellä päinkään.. :D Selkä kyttyrällä ratsastin koko radan ja kädet heilui ties missä. Jos se kolmas kerta sitten toden sanoo ja sekä minä että hevonen ollaan kunnolla touhussa mukana ! Syksyä odotellessa..

Radan jälkeen ei voinut olla kun tyytyväinen. Ensimmäiset kisat oli niin hyppelemistä, että puhdas suoritus tuntui tosi kivalta! Lisää treeniä vaan, eihän sitä muulla paremmaksi pääse. Suorituksen jälkeen kävelin pienen hetken ja sitten lastattiin Onni taas autoon. Ratsastin ensimmäisessä verkkaryhmässä, joten ehdittiin viedä hevonen kotiin ennen luokan loppua. Kotona otettiin ensimmäisenä hevoselta takakenkä pois jalasta, johon isäpuoli löi tiistaina uuden kengän. Laitoin hevosen kylmäykseen, kävin vaihtamassa vaatteet ja ajoin takaisin Vahantaan. Ajattelin vaan hakea arvostelun, mutta "jouduin" maalaisvaatteineni sinne siisteihin kisavaatteisiin pukeutuneiden ratsastajien sekaan hakemaan ruusuketta ja laukkaamaan kunniakierrosta. :D Ainahan se sijoitus mieltä lämmittää.
Kotona Onni joutui vielä poseeraamaan rusettinsa kanssa, mikä ei olisi herraa kiinnostanut kauhean paljon. Kuvien alta löytyy vielä video koulurataan! :)

"Hei et oo tosissas.."

"Ai mää voitin tän..? No ehkä mä sitte voin vähä hymyillä.."

Jos video ei näy klikkaa tästä!

Koulukisat 15.3

En olekaan saanut kirjoitettua koulukisoista vielä mitään. Perjantaina oli viimeiset yo-kirjotukset ja niihin piti vielä lukea, joten nyt vasta saan aikaiseksi.

Tavoite: hyväksytty suoritus & ehjänä radalta, check !

Heräsin aamulla jo ennen kuutta ilman kelloa, enkä saanut enää unta. Nousin ylös, vedin vaatteet niskaan ja otin aamupalan mukaan talliin. Sillä välin, kun hepat söi aamukauroja, söin itsekin aamupalan tallikämpässä. :D Heitin kaikille vähän heinää ja aloin letittää Onnin harjaa. Sain yhteensä 15 lettiä ja huhhuh oli hommaa! Estekisoissa mennään kyllä ihan vapaalla fledalla, en jaksa tehdä tota joka kisoihin... Sen jälkeen hevoset, Onni mukaan lukien, tarhaan.

Ajettiin autolla Vahantaan, ilmottauduin ja tultiin vielä kotiin. Ei ollut järkeä viedä hevosta sinne jo yhdeksältä aamulla, kun lähtö oli vasta 13:20.

Päästiin lähtemään 11 aikaan ja oltiin paikalla vähän vaille 12. Aikataulussa oltiin vähän myöhässä, joten hevonen oli hetken autossa. Saatiin tutuilta hevosauto lainaan, sillä omassa on kesärenkaat. Onni vaan on niin iso, että vaatii kahden hevosen tilan autossa kun autossa. :D
Hevonen otettiin autosta pois puoli yhden aikaan. Kävelytin sitä pari kierrosta pihassa, otin pallot pois korvista ja aloin varustaa sitä. Äiti ja isäpuoli olivat siis mukana ja auttoivat hommissa.
Ostin ihanat B Vertigon kisahousut puoleen hintaan Horzelta muutama viikko takaperin ja nyt pääsin vihdoin testaamaan niitä selässä! Olivat kyllä hintansa arvoiset, ihanaa, kun kerrankin on sellaiset housut, jotka ei paina eikä purista mistään !

Kävelin hetken ja otin sitten ohjat. Ratsastin siis ensin yksin kentällä, ennen kun yhteisverkka alkoi maneesissa. Hain hevoseen rentoutta, ravailin melko paljon ja otin muutaman laukkapätkän. Onni tuntui kivalta, melko kevyt suusta ja hyvä eteenpäinpyrkimys, ilman kiirettä. Kävelin taas välissä jonkun verran ja tein sitten uudestaan vähän verkkaa. Kun saatiin mennä maneesiin, mukana oli 5 muuta ratsukkoa säätämässä samojen kouluaitojen sisäpuolella. En ole ratsastanut Onnilla porukassa koskaan ennen, joten sekin oli uusi juttu.
Herra keräsi ihan sopivasti painetta ryhmästä ja alkoi jo laukassa esittää hienoja rodeohevosen hyppypomppuja. Jätin verkan laukat sikseen ja yritin pitää hevosen kuulolla. Onni muuttui tosi vahvaksi edestä ja yliherkäksi pohkeelle. Se kuumeni ihan mukavasti..
Me oltiin toisena radalla, joten saatiin vähän levähtää ja kävellä ennen omaa suoritusta.

Radalle tulessa hevonen ei ollut kunnolla kuulolla tai muutenkaan kovin hyvällä fiiliksellä ei lähdetty radalle. Tervehdyksen jälkeen tuli askeleenpidennys ravissa, mun ei tarvinut kuin vähentää painetta ohjasta ja hevonen lähti eteen, vältin päästämästä liikaa, mutta ilmeisesti mentiin juuri ja juuri rajan oli, sillä herran mielestä oli hyvä hetki esittää tuomarille jälleen rodeohevosen kikkoja. "Tylsää tämmönen kouluratsastus!" Arvostelussakin on kirjattu pisteiksi 3,0 "Riemastuu"... :D

Kaunis, oikeaoppinen askeleenpidennys ravissa.. Äidillä meni plasmat sekasin kuvatessa, joten tää on paras kaappaus minkä sain videolta. :D

Onni rikkoi laukalle monta kertaa ja oli tosi jännittynyt melkein koko radan ajan. Ensimmäisestä laukannostosta menasi tulla lähtö ja toisella ympyrällä tuli taas rodeohyppyjä. Ei siellä auttanut kun istua kyydissä ja pyytää hevosta jatkamaan eteenpäin ja pysymään reitillä.. Sitten mentiin vastalaukkaakin ja muuta mukavaa. Alla video noista hypyistä.

Kyllä tästä arvostelusta löytyy pari hyvääkin kohtaa. Täyskaaria kehuttiin ja toisen kaaren kohdalla lukee jopa 7,0 "Rentoutuu"! Toisen suunnan laukkaympyröiden laukkaa on sanottu rytmikkäiksi ja siitä tuli toinen 7.
Ja radan jälkeen joku nainen tuli kehumaan, kuinka hieno hevonen Onni on. ;) Sanoi, että heti, kun tultiin maneesiin, hän oli ihmetellyt, että mikäs hevonen se tuo on. Täytyyhän sitä omaa vähän kehua: onhan se hieno, mutta sitten kun sen saa kulkemaan, niin siitä tulee vielä hienompi.. ;)

Toisella täyskaarella, niitä harvoja hetkiä, kun pysyttiin oikealla askellajilla.. :D

Yllätyin prosenteista, 57,22 prosenttia tolla radalla..! Eihän se mikään hurja saalis ole, mutta tollasella surkealla radalla noinkin paljon?! :D Mihinkähän me oikein päästään sitten, kun opin ratsastamaan Onnin kisoissakin rennoksi radalla..? Jos olisin tiennyt Onnin kuumuvan porukasta noin paljon, olisin verkannut yksin kentällä, käynyt maneesissa tekemässä vain suorituksen ja sitten häipynyt, mutta ollaanpa nyt taas tässäkin viisaampia seuraavissa kisoissa.

Kikkarapää kotona

Viime viikonloppuna Onni kompastui kentällä ja sen oikea etunen keräsi siitä aika mojovat nestemöykyt. Oej:ssa on aina ollut nestettä jonkun verran, mutta nyt sitä oli selvästi enemmän. Ei onnu, ole kipeä/lämmin eikä muutakaan, mutta viimeiset kolme päivää ollaan silti menty kevyesti kävellen ja vapailla. Tänään taidan käydä nätisti ratsastamassa kentällä tai sitten juoksutan. :)