tiistai 18. lokakuuta 2016

Kavalettitreeniä ja "flunssaa"

Pari viikkoa sitten, perjantaina, uskalsin lähteä melko kevyeltä liikutukselta estevalkkuun. Mietin jo jättäväni sen väliin, kun hevonen oli ollut kipeänä ja lomaillut lähes viikon. No lähdin kuitenkin ja päästiin laittamaan Onni ensimmäistä kertaa meidän koppiin! Me siis myytiin tuo hevosauto ja ostettiin vanha jenkkikoppi, joka on täynnä luukkua ja ikkunaa. Kaiken kukkuraksi se on vielä punainen! Lisäksi piti sitten ostaa vetoauto, joten perhe sai lisäystä Jeepistä.

Ei mitään tietoa oliko Onni ollut ennen kopissa, luultavasti ei, kun katseli hetken, että uskaltaako mennä sisälle (autoon kävellyt aina suoraa). Pari kertaa piti ruunaa suoristaa lastaussillalla ja koska koppi poikkeaa hieman normaalista, lastattiinkin eri tavalla. Minä houkuttelin laidan toisella puolella Onnia sisälle, äiti katsoi ettei astu laidalta ohi ja isapuoli piti narusta kiinni etuosassa. Kunhan Onni vaan sai etujalkansa koppiin sisälle, käveli se mutustamaan pöydälle jätetyt porkkanat. Takaisin tullessa oli jo helpompaa ja käveltiin sisään melkein suoraa.


Estevalmennus oli meille lähinnä kavalettivalmennus, sillä esteet oli tosi pieniä. No saatiinpahan tekniikkatreeniä.. Oma motivaatio oli kyllä karkuteillä, olisiko sitten johtunut esteiden korkeudesta tai siitä, että hevonen vaan juoksi alta. Ja sekin siksi, että sen piti antaa tulla esteelle reippaasti. Mutta silloin se lähtee esteen jälkeen. Pienet esteet ei myöskään jarruta Onnia yhtään, vaan suorastaan kannustaa sitä juoksemaan läpi, isommilla se joutuu itsekin vähän keskittymään. Loppua kohden vähän parani ja viimeinen rata oli ok. Ei missään nimessä kuitenkaan hyvä.


Sitten, viime torstaina Onni köhäsi taas muutaman kerran.. Ja perjantaina yski niin paljon, etten tehnyt juuri mitään, jouduin perumaan Laurankin tulon sunnuntailta. Virtaa ruunassa on kuin pienessä kylässä, se vetää tarhassa hullun runtua, mutta ratsastaa ei viitsi, kun yskä on niin tuskaisen kuulosta. Ihan kuivaa yskää, ei yhtään räkäinen, ei kuumetta, eikä edes todellakaan väsynyt hevonen. Kipaisen moikkaamaan eläinlääkäriä tänään ja kysyn, pitäisikö jotain tehdä. Edellinen yskä kesti parisen viikkoa, se pysyi pois pari viikkoa ja nyt lähti uudestaan? Tallikaverilla on nyt jalat turvoksissa (sillä oli myös samanmoinen yskä silloin kun Onnillakin), olisiko sitten jonkin sortin virus.. :p

Ihan ratsastamatta ei sentään tarvi olla, sillä Luksun omistaja viettää lomaa viikon ajan ja lupasin liikuttaa papparaista. Se on kyllä niin hauskan hidas (vaikkakin menikin reippaasti Luksuksi), kun Onni on semmonen hiihtäjä, ettei toistaiseksi kukaan ole pysynyt perässä. :D Se ihan hörisi kun hain sen tarhasta sunnuntaina, kai luuli saavansa ruokaa!
Suunnittelin jo joku päivä meneväni rauhakseen muutaman puomin kentällä ja toisena voisi vaikka vähän ravailla jossain metsän perällä, laukkaa en viitsi ottaa ainakaan ilman olympiaa. Vanha herra osaa vetää päänsä alas ja pukittaa varsinkin uusien ratsastajien alla.. :D

Kesällä laitsalle päästessä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti