Koulutunti su

Vihdoin päästiin taas koulutunnille! Ja sain äidinkin kuvaamaan, joten kuviakin luvassa aika paljon.
Tunti alkoi kuudelta, joten lähdin kävelemään n. 20 vaille. Ennen tuntia kävelen aina mahdollisimman paljon, että saadaan vähän paikkoja vertymään ja näin päästään nopeammin työskentelemään.
Tehtiin alkuun takaosakäännöstä ja jumpattiin hevosta, tästä siirryttiin pääty-ympyrälle, josta ei poistuttu kertaakaan tunnin aikana. Oma toive tunnille oli paljon taivutuksia ja siinä tavutuksessa rennoksi, sillä viimeksi kun menin kentällä, Onni oli melko jäykkä (monta päivää vapaata oli tehnyt tehtävänsä, joten ihan oma vika..). Ja taivutuksiahan saatiin..!

Aloitettiin käynnissä, tarkoitus oli "yliampua" taivutukset, saada hevonen työntämään kunnolla takaa ja saada myös kaulan lihakset toimimaan.
Kun oltiin tehty hetki pikkuhiljaa ohjia lyhennellen töitä ja saatu hevosen kaulaa pyöristymään, piti ohjat ottaa superlyhyeksi, jotta pystyisin tukemaan hevosta kunnolla. Itselle se tuntui todella lyhyeltä ja tiukalta ohjasotteelta, istuminenkin tuntui hankalalta. Sain todella käyttää lihaksia, jotta pystyin istuumaan suorassa, kyynärpäät kyljissä noin lyhyellä ohjalla. Painoa ohjalla oli suunnilleen 10-15 kiloa lyhennyksen jälkeen. Kun hetken ratsastin hevosta eteen, kohti ohjaa, sen kaula alkoi pyöristyä, eikä se ollut moksiskaan ohjastuntumasta. Kuten opettajakin mainitsi, tiukka ohjastuntuma ja siten hevosen tukeminen on eri asia kuin suun repiminen eikä niitä pidä sekottaa keskenään.

"Ennn tee!"

"No jos mä vähän kuitenki.."

Jatkettiin yhä taivuttelua, ei enää niin isosti kun alussa. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Kun Onnin sai rennoksi, se tuntui hyvältä (vaikka hevonen tukikin niin hirveästi ohjaan, ettei ratsastus tuntunut itselle kovin mukavalta :p). Taivutuksesta suoristettaessa tuli ratsastaa hieman voimakkaammin eteen ja näin saada hevosen pää pysymään alhaalla. Myös ohjastuntuma tuli säilyttää läpi taivutusten ja suoristusten. Tunnilla ei haettu kouluradan korkeaa muotoa vaan "hevosen pää polvien väliin". Ravissa täytyi vahtia tahtia, se meinasin aina kiihtyä ja muutama kerran sain ratsastettua hyviä, rauhallisia, mutta aktiivisia askelia. Muistan varmaan ikuisesti opettajan huutavan ympyrän keskeltä: "Ajattele piaffia! Ajattele passagea!" :D Mutta se kyllä toimi! Hetkellisesti..

Jatkettiin sitten pysähdyksillä, aloitettiin taas käynnistä ja sitten otettiin ravista. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei se sitten ihan niin taas mennytkään. Aktiivisesti eteen koko ajan ja pysäytetään kuin seinään. Ohjalla ei tehdä pysäytystä eikä siksi varsinaista myötäystäkään, vaan hevosta ratsastetaan sitä kohti myös pysäytyksessä. Tällöin hevosen muoto ja keskittyminen säilyy, joka takaa paremmat edellytykset pysähdyksestä liikkeelle lähtöön. Pysäytys ja myötäys tehdään istunnalla, myötäys vasta, kun hevonen on pysähtynyt, jolloin saadaan jalat jäämään tasan.

Eli ei näin.. :D

Vaan enemmänkin näin !

Pysähdyksiä silloin tällöin tunnin aikana tuon tuokion jälkeen, mutta tehtiin vielä hetki ravissa taivutusharjoitusta. 3 askelta taivutus ulos, 3 askelta suoristuksella, 3 sisään ja taas suoristus jne. Harjoituksessa tuli itselle kauhea kiire, taivutin ehkä liikaa, jolloin suoristukseen meni enemmän aikaa ja välillä tuli enemmän askelia kuin 3.

Alkutunnista

Loppussa sain alkaa antamaan hevoselle enemmän ohjaa sillä ehdolla, ettei vauhti lähde kiihtymään. Taivuttelua jatkettiin edelleen ja nyt sitä voitiin suurentaa. Onnikin tuntui jo hyvältä, vaikka painoa ohjalla olikin hirveästi. En ole ajatellutkaan, että sitä pitäisi tukea noin paljon! Sitäkin alkoi vähän väsyttää, tunsin, kuinka se ei enää jaksanut työntää niin hyvin enää takaa. Kuitenkin se kuunteli tosi kivasti varsinkin lopputunnista, kuten kuvistakin voi korvien asennosta päätellä. :D Viimeinen käyntiin siirtyminen tehtiin hitaasti käynnille pudottaen joka sujui hyvin.

Tunnin jälkeen kylmäilin hevosen jalat ja laitoin sille kääreet jalkoihin. Heitin sitten ruuat kaikille hepoille ja toivottelin hyvät yöt. :)
Tiistaina käyn Onnilla maastoilemassa ja keskiviikkona pitäisi taas hypätä, jos vaan saan aikataulut niin sopimaan.