Lempi askellajini on ehdottomasti laukka! Siinä hevonen kuin hevonen on mielestäni helpoin työstää, kun eteenpäinpyrkimystä yleensä löytyy. Ja ainakin itse saan hevosesta irti enemmän laukan sisäisissä siirtymisistä kuin ravin tai käynnin.
Lähestyessäni estettä tuijotan yleensä sitä estettä. :D Teen muutamia puolipidätteitä pari askelta ennen hyppyä, mikä yleensä johtaa Onnin kanssa hyvään paikkaan ja lasken yleensä askeleita.
Tallilla pelkään en pelkää. :D
 |
| Kantin kanssa vuonna 2013 |
Hevosmaailmassa en ymmärrä maalaisjärjen puutetta tai kokonaan sen puuttumista. :p Tämä tosin sopii myös muualle kuin hevosmaailmaan, mutta enemmän sitä hevosihmisten keskuudessa tähän törmää.
Unelmieni hevonen oli lapsuudessani ryhdikäs friisiläinen tai yksi niistä harvoista hienoista vuonohevosista. Tätä nykyä en ole edes miettinyt millainen hevonen olisi juuri se unelmien hevonen.
En pidä hevosista, jotka eivät omaa omaa moottoria. Laiskat hepat on mulle ehdoton nou nou!
Hevosenhoitaja ei ole mikään roponen homma, vaikka se tosi siistiltä nopeasti selitettynä kuulostaakin. :D
Jos taivaalta tulee vettä kaatamalla, ja minulla on tunti kentällä vetäsen sadevaatteet niskaan ja menen kentälle. :p Ei me olla sokerista!
Vahvuuksiini ratsastajana kuuluvat muun muassa tietynlainen varmuus, jämäkkyys, tehtävien keksiminen ja toteuttaminen sekä itsekriittisyys.
 |
| Näiden 15 vuoden aikana, kun olen ratsastanut, musta ei ole yhtäkään kuvaa, mistä en itse löytäisi jotain korjattavaa.. |
Jos olen yksin tallilla, kun sähköt menevät, niin pistän sen myrskyn piikkiin ja jatkan hommia otsalampun valossa. Jos mitään myrksyä ei ole, niin soitan isäpuolelle ja kysyn, että mites nää sulakkeet. :D
Ratsastusleirit ovat ihan huippuja, mutta tänä päivänä tosi hintavia! Nuorempana kolusin 6 vuotena leirejä läpi.
 |
| Kesän 2012 leiri on toistaiseksi jäänyt viimeiseksi. Tässä Copan kanssa koulutunnilla. |
Leikkituntien idea on ihan hauska. Muistan, kun voitin joskus käyntikisan silloisella lempparillani Lululla, kyseessä oli vasta ensimmäinen tai toinen ratsastusvuoteni.
Maastoilu on parhaimmillaan lämpimänä kesäiltana ilman suurempia määriä ötököitä tai aurinkoisena lauhana talvipäivänä. <3
Aina, kun putoan eikä satu pahemmin, yleensä naurahdan tai hymyilen. :D Ja pidän ohjista kiinni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti