torstai 12. marraskuuta 2015

Jossain vaiheessa on vain palattava kotiin

Lentoliput on varattu. Palaan kotiin pe 20.11. eli viikon päästä. Tänään, kun kävin lukitsemassa varustehuoneen oven ja sammuttamassa tallista loput valot, jäin tuijottamaan tähtitaivasta. Etsin aina otavan. Kotonakin selkeinä iltoina käännän katseeni taivaalle ja etsin sen saman tutun tähtikuvion. Toisaalta on vähän haikeaa lähteä, ihmiset varsinkin ovat mukavia, en stressaa, eikä ne hevosetkaan pahempia ole. Mutta ei ne sille omalle vedä vertoja. Joku tässä ei ole ollut minulle sopivaa, en ole alkanut viihtymään. Kun herään aamulla, mietin ensimmäisenä: "Onko ihan pakko..?" ja illalla nukkumaan mennessä ajattelen etten halua herätä töihin aamulla. Vaikka melkein joka päivä siellä töissä sitten onkin ihan mukavaa, en silti jostain syystä viihdy.

Kotona minulla on se sama tuttu työ odottamassa. Ei sinnekään aina jaksaisi lähteä (lähinnä siksi, että herätys on kello 6), mutta viihdyn siellä. Siellä ne tutut karvakorvat odottaa tallissa. Ovet avatessa kuulen hörinää ja sitten alkaa pauke ja ryske, että kauraa ny ja sassiin! Hullumies odottaa sitä leipätätiä, joka tunkee 5 leipää suuhun ennen kun ehtii kissaa sanoa edes hörähtää. Huuma odottaa sitä, joka karauttaa sen kanssa laukkaa hiittisuoralla. Ja minä odotan sitä, että saan tunkea Huittisen suun täyteen leipää ja käydä päästämässä Huumalla laukkaa.


Hullumies odottaa leipää..

..mutta taitaa se Tuplakin olla jotain vailla..?

En malta odottaa, että saan kavuta sen lempeän jättiläisen selkään ja tunnustella, että millainen se tämä kaveri olikaan. En malta odottaa, että pääsen viemään omat hevoset ulos aamulla. Vaikka kumpparit jalassa ja vaikka vähän (enemmän) sataisikin. En malta odottaa, että kuulen Hugon ja Lunan ystävällisen tuhinan ja rohinan. On outoa mennä kotiin, kun yksi laumasta puuttuu. Simpalla on nyt kaikki hyvin, ei satu mihinkään eikä tarvi kärsiä.. <3

En malta odottaa, että saan istua harjotusraviin ja varsinkin laukkaan! Täällä olen mennyt vain kevyttä ravia ja laukkaa kevyessä istunnassa. "Keksillä" oon pieniä pätkiä istunut alas, koska se rauhottuu sillä, mutta muilla se on ollut vaan sitä "kevyttä" työskentelyä.

Kuva Pisterin tallin harkkakoulukisoista. Kuvan ottanut Timo Nieminen

Ilmoitin itseni ja Onnin Sanna Siltakorven valmennukseen heti to 26.11! Eli aikaa on vain kuusi päivää saada se "tatsi" sen kanssa. Eikä edes kuutta, sillä vuokraajia on yhä kaksi ja heillekin täytyy suoda sitä aikaa herran kanssa. Juuri lähetin äidille viestiä, että varaan sitten ainakin valmennusta edeltävän keskiviikon ja su/ma, muuten ei jutussa ole päätä eikä häntää. :p Vaikka pitäisi vissiin olla aikuinen ikänsä puolesta niin kyllä se minun sisällä asuva "fanityttö" on aika innoissaan. Juurihan minä keväällä poseerasin Sannan ja Elmon kanssa samassa kuvassa hevosmessuilla ja mietin miten kivaa olisi joskus päästä ratsastamaan heidän valvovien silmien alle.. :D
26. päivä on tosiaan kouluvalkku, sitten saisi seuraavana torstaina, 3.12, mennä estevalkkuun. Sinnekin itseni ilmoitin, myöskin siis Sannan valmennus. Kaikista parasta tässähän on siis se, että talli missä valmennus pidetään, on Pinsiön ratsutilalla, n. 7km päästä meiltä kotoa! Bensakuluissa pääsee äiti helpolla. ;) Valmennukset maksan omasta pussista, joten siitäkään ei tule lisäkuluja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti