Joulukalenteri 1. luukku ~ Esittelyssä muut nelijalkaiset

Niin se joulukuu pyörähti taas käyntiin, vastahan oli joulu?! Lunta ei ole mailla eikä halmeilla, joten mikäs sen parempaa aikaa viettää joulukuun ensimmäistä, kun lapata kakkaa tarhasta..

Sain aikaiseksi tehdä blogiin ihka ensimmäisen joulukalenterin! Luukut pitävät sisällään mm. päivän Onnin silmin, arvonnan, tallirutiinin/aikataulun, menneiden muistelua ymym. Pyrin mahdollisimman kuvapainotteisiin luukkuihin, jos (ja kun) kaikkia ei se tekstin lukeminen kiinnosta. :D
Ensimmäisessä luukussa kuitenkin esittelen lyhykäisyydessään perheen muut nelijalkaiset, eli koirat.

Eli meillä tassuttelee kaksi bullmastiffia; Luna ja Hugo.
Luna on 3,5v. narttu, joka tuli meille Latviasta vuonna 2012. Joutui nuorukainen heti ensimmäiselle lauttamatkalleen Tallinnasta Helsinkiin. Luna on ehdottomasti kiltein koira, minkä olen ikinä tavannut! Se rakastaa kaikkia ja kaikkea. Ruoka ja nukkuminen ovat parhaita asioita maailmassa. Siitä huolimatta mamma on hyvin aktiivinen ulos päästessään ja jaksaa painaa lenkkiä, vaikka koko matkan leikkien tovereiden kanssa. Toimeen se on tullut tähän mennessä kaikkien kanssa.

Lunan myötä minun ja äidin rakkaus rotua kohti on kasvanut suunnattomasti. Tästä syystä Lunasta tuli keväällä 2015 äiti. Se saattoi maailmaan neljä reipasta pentua, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Kävimme myös kasvattaja kurssin, jonka jälkeen äiti haki itselleen kasvattajanimen I'mLeani's, itse en ole nimeä hakenut, mutta ehkä jonain päivänä.. ;)

Muutaman tunnin ikäinen Hugo & väsynyt mamma

"They're annoying but I still love them" :D

Luna on luonteeltaan enemmän pehmeä kuin kova, se on myös sisätiloissa tavallisesti hyvin rauhallinen ja hakee usein rapsutuksia. Takan edessä loikoilu talvisin on ihan huippua, eikä se pihalla telmiminenkään hullumpaa ole. Temppuja Luna ei hirveästi osaa, mutta näyttelyissä niitä ei juuri tarvitse. Ne kun ovat meidän ainoa "virallinen" harrastus. Mamma on yhtä sertiä vaille Suomen valio.

Sitten meidän uusimpaan hurttaan, eli Hugoon. Hugo oli Lunan pennuista se viimeinen, joka tuli ulos. Eli näin ollen jätkä on meidän oma kasvatti. Hugo on ollut pienestä asti tosi utelias, se haluaa olla kaikessa mukana ja nokka pitääkin tunkea joka paikkaan. Se on ollut rauhallisin koiranpentu, joka meillä on koskaan ollut. Äitinsä tavoin Hugolla on loistava ruokahalu, mikä helpottaa treenailua. Peruskäskyjä opetellaan ja näyttelyhommat hoituu jo hienosti.

Hugo on perinyt värityksensä isältään, Tangolta, joka on muuten Tanskalaista verta. Hugo on aina yhtä iloinen ja se on aina valmis toimimaan. Se on äitiänsä enemmän ihmisten perään ja pysytteleekin läheisyydessä myös irti ollessaan, tosin äitinsä perässä menee vaikka kuuhun, silloin ei paljon välitetä missä se ihminen menee.
Pääasiassa molemmat koirat ovat perusluonteeltaan hyvin paljon semmoisia, kun niiden (rodun) pitäisikin olla: kilttejä, todella iloisia pusukoneita, jotka ovat rauhallisia, mutta valmiita kaikennäköiseen toimintaan!

Hugon iskä, kuva (c) Librrani.dk

Hugo 7kk, vähän on vielä tultava massaa, että alkais näyttään isukilta.. ;)

Nyt lähden hakemaan vastaleivotun joulutortun, kupin kuumaa glögiä ja katson jakson Dexteriä netflixistä ennen kun painun pehkuihin. Huomenna sitten toisen luukun vuoro! :)